Haastamme sinut mukaan joulun hauskimpaan kiertotaloustekoon: kierrättämään joulukinkun paistinrasvat uusiutuvaksi polttoaineeksi.

Kinkkutempun keräyspisteitä löytyy peräti 230 eri puolilta Suomea. Kierrätykseen kelpaavat myös kalkkunan, kalan tai juuressipsien paistinrasvat ja keräysaikahan on 20.12.2018–7.1.2019. Olethan sinä mukana?

Yhden kinkun paistinrasvoilla voi ajaa henkilöautoa jopa kolme kilometriä. Ja kinkkuahan Suomessa syödään – 7 miljoonaa kiloa kinkkua joka joulu, jos tarkkoja ollaan. Joten eiköhän ryhdytä hommiin ja kierrätetä joulun kunniaksi paistinrasvat uusiutuvaksi polttoaineeksi! Varmistetaan yhdessä, että tippaakaan paistinrasvaa ei päädy viemärin tukkeeksi.

Kinkkutemppu järjestetään nyt kolmatta kertaa ja tavoitteemme on sen mukainen: tuplata viime vuoden tulos ja saada mukaan 300 000 suomalaista kotitaloutta. Paistinrasvat kierrätetään hyvään tarkoitukseen, sillä Kinkkutemppu-kampanja lahjoittaa 20 000 euroa vähävaraisia lapsiperheitä tukevalle Hope ry:lle.

Toimi näin

MUISTA:
Ei rasvaa
viemärin
tukkeeksi!
  • 1.Avaa ja huuhtele tyhjä maitotölkki. Ei lasipurkkeja tai peltipurkkeja!
  • 2.Kaada rasva varovasti tölkkiin (äläkä hyvä ihminen polta itseäsi).
  • 3.Sulje tölkki esimerkiksi teipillä.
  • 4.Anna rasvan hyytyä viileässä ja kiikuta se lähimpään keräyspisteeseen 20.12.2018–7.1.2019

Näin tehdään kinkkutemppu

Miten paistinrasva päätyykään polttoainetankkiin?


LAHJOITUSKOHDE

Joulu ei ole yltäkylläisyyden juhlaa kaikille. Kinkkutemppu lahjoittaa tänäkin jouluna 20 000 euroa vähävaraisia perheitä avustavan Hopen http://www.hopeyhdistys.fi/ toimintaan. Hope tukee vähävaraisia perheitä taloudellisesti ja välittämällä perheille esimerkiksi käytettyjä vaatteita ja harrastusvälineitä. Joulun aikaan Hope ry:n lahjat tulevat erityisen suureen tarpeeseen. Tule mukaan jakamaan jouluiloa ja haasta mukaan kaverisikin.

Keräyspisteet

Voit osallistua Kinkkutemppuun kaikkialla Suomessa, sillä tänä jouluna keräyspisteitä on peräti 230. Keräyspisteen löydät muun muassa Suomen jokaisesta K-Citymarketista. Ja on niitä muuallakin. Keräyspisteiden lista päivittyy marras-joulukuun aikana. Keräysaika on 20.12.2018–7.1.2019.

Pieni tarina kiertotaloudesta

Joka joulu Suomessa syödään jopa 7 miljoonaa kiloa kinkkua. Ja siitä taas syntyy huikea määrä rasvaa, jolle löytyy nyt roskista parempi kierrätyspaikka. Kinkunsyönnin lisäksi eräs suomalainen erikoistaito on nimittäin uusiutuvan dieselin valmistus rasvapitoisista jätteistä ja tähteistä.

Kun diesel valmistetaan jätteistä ja tähteistä, on se paitsi käytännöllistä myös ilmastolle ystävällisempää. Jätteistä ja tähteistä tuotetulla Neste MY uusiutuvalla dieselillä on jopa 90% pienempi CO2 - jalanjälki kuin fossiilisella dieselillä.

Suomalainen kiertotalousosaaminen on maailman kärkeä, eikä Kinkkutemppua samassa mittakaavassa pystyttäisi toteuttamaan missään muualla. Tule siis mukaan Kinkkutemppuun ja haasta mukaan myös ystäväsi.

UKK

MITEN VOIN OSALLISTUA

LASKELMAT JA YMPÄRISTÖ

KINKKUTEMPPU-KAMPANJASTA

VASTAUS:

Palauttaminen käy näin ketterästi:
1. Avaa ja huuhtele tyhjä maitopurkki (myös muovikorkillinen käy)
2. Kaada rasva varovasti tölkkiin (kaada varovasti, ettet vain polta itseäsi)
3. Sulje tölkki esimerkiksi teipillä
4. Anna rasvan hyytyä viileässä ja kiikuta se sitten lähimpään keräyspisteeseen 20.12.2018–7.1.2019 välisenä aikana.

Kierrätyspaikkoja on vaikka missä. Valtaosan löydät K-ruokakauppojen yhteydestä. Lisäksi paistinrasvoja voi toimittaa valikoitujen Neste-asemien ja joidenkin kuntien jäteyhtiöiden keräyspisteisiin.

Sinua lähimmän pisteen löydät helposti verkkosivuilta (linkki!). Keräysastiat ovat pisteissä 20.12.2018–7.1.2019 välisen ajan. Paistinrasvoja voi palauttaa koska vaan silloin, kun kaupat ja asemat ovat avoinna.

Tänä vuonna keräysasemien määrää on kasvatettu, etenkin suurien kaupunkien keskustoissa, yhteensä sadalla astialla viime vuodesta. Verkosto on suunniteltu siten, että palauttaminen olisi mahdollisimman vaivatonta ja onnistuisi vaikkapa kauppareissun yhteydessä.

Keräysastian löydät minkä tahansa K-Citymarketin luota. Astioita on lisäksi monilla K-Market-myymälöillä, Neste- ja Neste K -asemilla ja jätelaitosten jäteasemilla. Tänä vuonna astioita kärrätään myös Lapin hiihtokeskuksiin.

Keräyspisteverkosto ja pisteiden sijoittaminen on suunniteltu niin, että keräysastioiden tyhjentäminen onnistuisi myös kampanjan aikana. Keräyspiste vaatii nimittäin erilliset keräysastiat ja kuljettamisen, kuin myös keräyksen aikaista tyhjennystä, huoltoa ja siivousta.

Polttoaineen raaka-aineeksi sopii kaikki eläin- tai kasvirasvajäte, olipa kyse kinkusta, kalasta tai kalkkunasta tai esimerkiksi uppopaistorasvasta. Keräysastioihin ei kuitenkaan saa laittaa muunlaisia jäterasvoja tai -öljyjä eikä myöskään esimerkiksi luita tai nahkaa.

Rasva tulisi palauttaa nestekartonkipakkauksessa, kuten esimerkiksi tyhjässä maitotölkissä. Rasvan kannattaa antaa jäähtyä hetken ennen kuin sen kaataa tölkkiin, ettet vain polta itseäsi. Kun rasva on kokonaan jäähtynyttä, se on sekä helppoa että turvallista kuljettaa kierrätykseen.

Rasvatukos on yleisin syy viemäritukoksiin kodeissa. Rasva jähmettyy viemärissä ja muodostaa vähitellen rasvatukoksen. Viemäreihin kertynyt rasva aiheuttaa myös hajuongelmia ja houkuttelee rottia. Pahimmillaan rasva on leikattava putkistosta pois.

Jos paistinrasvaa kuitenkin hujahtaa viemäriin ja tukos yllättää, toimi näin:

1. Lopeta veden käyttö, kun viemäri ei vedä.
2. Imukupilla voi selvittää pienet tukokset.
3. Isommissa tukoksissa ota yhteyttä huoltoyhtiöön tai lokayritykseen.

Kerätystä paistinrasvasta valmistettavan Neste MY uusiutuvan dieselin CO2-päästöt elinkaaren ajalta ovat jopa 90 % alhaisemmat fossiiliseen dieseliin verrattuna.

Keräyksen kuljetukset on suunniteltu mahdollisimman vähän ympäristö kuormittaviksi. Ne hoidetaan valtaosin muiden jätekuljetusten yhteydessä, jotta keräyksen aiheuttamat liikenteen päästöt pysyvät pieninä. Kiitos astoiden sijoituspaikkojan myös valtaosa kuluttajista palauttanee paistinrasvansa tavanomaisen kauppareissun yhteydessä.

Kamppanjassa mukana olevat organisaatiot toimivat omalla kustannuksellaan. Kinkkutemppu on hyväntekeväisyyskampanja, jonka ensisijaisena tarkoituksena on testata kiertotalouden mahdollisuuksia ja samalla myös tehdä hyvää.

Jätteistä ja tähteistä tuotetun uusiutuvan dieselin päästöt aloitetaan laskemaan siitä hetkestä, kun jäte tai tähde syntyy. Uusiutuvan dieselin käytöstä syntyvä hiilipäästö on pyöreä nolla, sillä uusiutuvaan raaka-aineeseen on sitoutunut hiilidioksidia yhtä paljon kuin poltettaessa vapautuu.

Yhden keskikokoisen kinkun paistinrasvasta valmistetulla uusiutuvalla dieselillä voi ajaa kolmisen kilometriä. Paistinrasvaa voidaan hyödyntää tuotantoprosessissa tehokkaasti. Litrasta paistinrasvaa voidaan valmistaa yhtä lailla melkein litran verran uusiutuvaa dieseliä.

Kinkun paistinrasvasta valmistettava Neste MY uusiutuva diesel on sekä perinteistä biodieseliä että fossiilista dieseliä parempaa niin moottorin suorituskyvyn kuin ympäristönkin kannalta. Neste pystyy valmistamaan erilaisista rasvoista ja jätteistä jopa lentopolttoaineeksi kelpaavaa polttoainetta.

Kinkkutempun idea syntyi Kemianteollisuuden huoltovarmuustyön kahvipaussikeskustelussa. Idea sai kannatusta, ja pian mukaan ilmoittautui joukko yrityksiä ja järjestöjä, joiden yhteishankkeena Kinkkutemppu toteutetaan nyt kolmatta kertaa.

Tarkoituksena on tuoda kiertotaloutta lähemmäksi kuluttajien arkea konkreettisen esimerkin avulla. Joulun 2018 alla kuluttajia pyydetään jälleen palauttamaan kinkunpaistosta yli jääneet rasvat kierrätyspisteille, ja yli jääneestä paistinrasvasta valmistettiin uusiutuvaa polttoainetta Nesteen jalostamolla Porvoossa.

Tänä vuonna tavoitteena on kerätä ja kierrättää tuplasti viime vuoteen verrattuna eli 300 000 kotitalouden kinkun paistinrasvat. Temppuun osallistuminen on tänä vuonna entistäkin helpompaa, sillä keräyspaikkoja on noin 230 ympäri Suomea, muun muassa aivan jokaisessa K-Citymarketissa.

Kinkkutemppu tehdään peräti 14 toimijan yhteistyönä. Kemianteollisuuden lisäksi mukana kokeilussa ovat Neste, Lassila & Tikanoja, Honkajoki, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Atria, HKScan, Snellman, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima KIVO ja kuntien jätelaitokset, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP.

Suomalainen kiertotalousosaaminen on maailman kärkeä. Kimpputemppu pyrkii panemaan tuota osaamista käytäntöön. Perimmäisen tavoitteena on tehdä kiertotalouden mahdollisuuksia tavallisille kuluttajille tutuiksi.

Organisaatiot kattavat hyväntekeväisyyskampanjan kulut täysin omasta pussistaan. Lisäksi Kinkkutemppu-organisaatio on tänäkin vuonna lahjoittamassa 20 000 euroa Hope ry:lle. Hope ry tukee vähävaraisia perheitä taloudellisesti ja välittämällä perheille esimerkiksi käytettyjä vaatteita ja harrastusvälineitä. Joulun aikaan Hope ry:n lahjat tulevat erityisen suureen tarpeeseen.

Kinkkutemppu-kampanja haluaa tukea kaikkien lasten tasa-arvoista mahdollisuutta hyvään arkeen. Hope toimii vapaehtoisvoimin juuri tämän päämäärän eteen.

Hope on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö, joka toimii suuren paikallistoimijajoukon välityksellä eri puolilla Suomea. Konkreettiset vaate- ja tavaralahjoitukset, sekä tuki lasten ja nuorille harrastuksiin ja vapaa-ajan elämyksiin ovat keinoja avustaa vähävaraisten ja kriisin kokeneiden perheiden arkea.

Kampanjan yhteyshenkilönä toimii Kemianteollisuuden valmiuspäällikkö Petri Ahola-Luttila. Petriä voi lähestyä vaikkapa sähköpostitse
(petri.ahola-luttila@kemianteollisuus.fi).